Eveliina Mäkilä Turussa koko perheen kansanjuhlassa 4.9.2010.

  

 

 

  

  

  

 

Eveliina Mäkilä Raisiossa Killinmarkkinoilla 28.8.2010.

  

  

 

Eveliina Mäkilä rompetorilla 7.8.2010

 

 

 

Eveliina Mäkilä ja Jyrki Yrttiaho Loimaan kesätorilla 16.7.2010

 

 

  

 

 

VAPPU 1.5.2010

Vapunpäivä alkoi perinteiseen tapaan käynnillä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoilla. Vanhalla kirkolla puhui Matti Lehtinen ja Kanta-Loimaan kirkolla Timo Jalasjoki. Kummallakin haudalla lauloi Lassi Mettälä.

   

Lassi Mettälä 

 

Vappujuhlassa torilla tervehdyspuheen piti kaupunginhallituksen vpj. Jarmo Rasi ja juhlapuheen kansanedustajaehdokas, koulutuslautakunnan vpj. Eveliina Mäkilä. Musiikista vastasivat trubaduuri Lassi Mettälä ja Jussi Tiainen. Timo Jalasjoki lausui P. Mustapään runon Linnut. Juontajana toimi kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Jalasjoki.

  

Eveliina  Mäkilä

 

Eveliina Mäkilä ja Pirkko Jalasjoki

  

Yleisöä vappujuhlassa

  

Pirkko Jalasjoki, Jarmo ja Heli Rasi sekä Eveliina Mäkilä

  

Seija Luoto ja lapset

  

Jussi Tiainen, Eveliina Mäkilä ja Lassi Mettälä

 

Eveliina Mäkilän juhlapuhe kannanottoja -sivuilla.

 

Eveliina Mäkilä torilla 16.4.2010

Koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja Eveliina Mäkilä tarjoili kahvia ja Risto Soukka paisteli lettuja Loimaan torilla perjantaina toriyleisölle kansanedustaja Jyrki Yrttiahon kanssa. Loimaalaisten kanssa keskusteltiin ajankohtaisista asioista, kuten työttömyyden kasvusta, hallituksen puhumasta työvoimapulasta sekä ikääntyvien ihmisten pääsystä kuntoutukseen.

 

 

 

 

  

  

  

 

 

MELLILÄNJÄRVELLÄ 18.10.2009

Kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän yhteistä lokakuista sunnuntai-iltapäivää vietettiin Mellilänjärven viihtyisässä huvilassa. Keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Päätettiin tehdä seuraavana päivänä valtuuston kokouksessa kaksi valtuustoaloitetta, toinen koskien Virttaan kylätaajaman viemäröintiä ja toinen Loimaan kaupungin palvelumuistiota, josta puuttuvat matkapuhelinnumerot. Kahvinjuonnin jälkeen saunottiin ja monet kävivät Mellilänjärvessä uimassa vaikka vesi olikin jo kylmentynyt. Lopuksi nautittiin grillimakkaraa.

 

 

 

 

 

Vappu 2009

Vappua 2009 vietetiin torilla kauniissa ja lämpimässä säässä. Yleisöä oli paikalla runsaasti.


Leipätyttö


Vanhalla kirkolla


Kanta-Loimaan kirkolla


Risto Soukan puhe Vanhan kirkon hautausmaalla:

Olemme kokoontuneet kunnioittamaan riistovallan uhriksi joutuneiden ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden toveriemme muistoa.

Liian harvoin muistamme tovereita, jotka tekivät tilaa sorretulle kansanosalle riistovallan kurjistaessa köyhimpien asemaa. Vuoden 1918 tapahtumien haavat ovat arpeutuneet, mutta ei unohtuneet eivätkä saa unohtua.

Meidän tehtävämme on tänä päivänä sama, eli kertoa lapsillemme siitä työstä, jonka edesmenneet toverimme ovat tehneet. Se on myös meille velvoite puolustaa vävävaraisen kansanosan oikeuksia ja etuuksia nykyisiä riistokapitalismin toimia vastaan.

Viettäkäämme hiljainen hetki Toveriemme muistolle.




Esko Lundgren


Esko Lundgrenin tervehdyspuhe:

HYVÄT YSTÄVÄT JA TOVERIT !

TÄNÄÄN, TOUKOKUUN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ, TYÖVÄENLIIKKEEN SUURENA KANSAINVÄLISENÄ JUHLAPÄIVÄNÄ. VAPPUNA, OSOITETAAN ERITAVOIN MIELTÄ YMPÄRIMAAILMAA PAREMMAN HUOMISEN PUOLESTA, KANSOJEN VÄLISEN YSTÄVYYDEN JA SOLIDAARISUUDEN PUOLESTA – RAUHAN PUOLESTA.

PUNAISET LIPUT ERIPUOLELLA MAAILMAA HULMUTEN ESITTÄVÄT TAISTELUTUNNUSTUKSENSA JA VAATIMUKSENSA TYÖN ARVOSTUKSEN PUOLESTA – TYÖTTÖMYYTTÄ JA ALIPALKKAISUUTTA VASTAAN, RAUHAN LUJITTAMISEN JA ASEISTARIISUNNAN PUOLESTA – SOTAA JA KILPAVARUSTELUA VASTAAN, YSTÄVYYDEN JA TASA-ARVOISUUDEN PUOLESTA – TAANTUMUSTA VASTAAN, ELÄMÄN PUOLESTA – NÄLKÄÄ JA KUOLEMAA VASTAAN, VAIN ERÄITÄ TÄHÄN PÄIVÄÄN LIITTYVIÄ TUNNUKSIA MAINITAKSENI.

VAPPU ON TYÖTÄTEKEVIEN JA OPISKELIJOIDEN SUURI KANSAINVÄLINEN MIELENOSOITUSPÄIVÄ, TYÖMIEHEN SUNNUNTAI, JONKA TUNNUKSISSA ELÄÄ KAIKKI SE ,MITÄ AJAN HERMOILLA LIIKKUU.

VAIKKA AJANKOHTAISET TAVOITTEET MUUTTUVAT , NIIN SAMALLA NOUSEVAT MYÖS VANHAT PÄÄMÄÄRÄT, SUURET AATTEET YHÄ TÄRKEÄMMIKSI. SAMALLA TAVOIN KUIN TYÖVÄENLIIKKEEN RAIVAAJASUKUPOLVI ME VOIMME TÄNÄÄN JULISTAA HEIDÄN TUNNUKSIAAN : RAUHA, DEMOKRATIA, VAPAUS, TASA-ARVOISUUS, IHMISYYS.

TOVERIT

VAALEISSA KOKOOMUS TULI ESIIN TYÖVÄENPUOLUEENA, JOPA MONI SAATTOI SITEN KOKOOMUSLAISUUTEEN MYÖNTEISIÄ MIELIKUVIA LUODAKKIN MM. YKSILÖVAPAUDEN PUOLUSTAMISESTA JA VALTIOVALLAN IKÄVÄN HOLHOUKSEN VASTUSTAMISESTA.

VIIME AIKOJEN TAPAHTUMAT OVAT OSOITTANEET SELVÄSTI , ETTÄ PUOLUEEN TODELLINEN POLITIIKKA ON NÄIDENKIN MIELIKUVIEN VASTAISTA.

ENSIN KOKOOMUS AJOI VOIMAAKKAASTI URKINTALAIN VOIMAANTULOA, JOSSA YHTEYDESSÄ VIESTINTÄMINISTERI LINDEN MÖLÄYTTI ”HUMORISTISESTI” ETTÄ TYÖNANTAJA VOI HALUTESSAAN KÄSKEÄ TYÖNTEKIJÄNSÄ VAIKKA RIISUUNTUMAAN.

SITTEN MAAN HALLITUS YRITTI KOROTTAA ELÄKÖITYMISTÄ LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ PAKKOKEINOIN. SENKIN KOKOOMUS OLISI NIELLYT, ELLEI AMMATTIHDISTYSLIIKE OLISI ASIAA KARIUTTANUT.

ESIIN NOSTAMISSANI ASIOISSA KOKOOMUS ON TOIMINUT YKSILÖNVAPAUTTA VASTAAN JOKO TYÖNANTAJAN TAI VALTIOKONEISTON PAKKOKEINOJEN PUOLESTA.

PORVARIT ISTUVAT VIHREIDEN AVUSTAMANA MAAN HALLITUKSESSA JA OVAT AJAMASSA SUOMEA TYÖLLISYYSKRIISIIN. HALLITUS EI OLE ESITTÄNYT TEHOKASTA ELVYTYSTÄ, VAIKKA VALTIONVARAINMINISTERIÖ ON LASKENUT OMAA TALOUSENNUSTETTA.

VALTIOVALLAN PÄÄTÖKSET EI RIITÄ VIELÄ KUNTATALOUDEN KRIISIN VÄLTTÄMISEEN. VALTIONOSUUKSIA PITÄÄ KOROTTAA TUNTUVASTI JOTTA KUNNAT PÄRJÄISIVÄT. KUNTIEN TULOJEN TEKEMINEN AIEMPAA RIIPPUVAISEMMAKSI YHTEISÖVEROSTA EI OLE PITKÄN PÄÄLLE KESTÄVÄ RATKAISU.

VALTAOSA SUOMALAISISTA TUNTEE HELPOTUSTA, KUN VIHDOIN JA VIIMEIN ON PUUTUTTU MM. VALTION TAHOLTA NIIHIN YRITYKSIEN OPTIOIHIN JOSSA VALTIO ON MERKITTÄVÄNÄ OSAKKEEN OMISTAJANA.

TOVERIT

KUNTALIITOKSESTA JOHTUEN ON TEHTY RAJUJA RATKAISUJA . KUITENKAAN UNOHTAMATTA , ETTÄ ALASTAROLLA JA MELLILÄSSÄ KUNTALAISTEN ENEMMISTÖ OLI KUNTALIITOSTA VASTAAN. ALASTARO KÄSITYKSENI MUKAAN OLISI PÄRJÄNNYT ITSENÄISENÄ KUNTANA JATKOSSAKIN. VALTIOVALLAN TAVOITE OLI TOIMINNOT YHDSTÄMÄLLÄ SAADA KUSTANNUKSIA ALEMMAKSI. SUUREMPIA KOKONAISUUKSIA LUOMALLA. TULOKSET MITATAAN VUOSIEN KULUESSA.

LOIMAAN PÄÄTTÄJIEN ON PIDETTÄVÄ HUOLTA SIITÄ ETTÄ, YHDISTYMISEN JÄLKEEN KAUPUNGIN LAITAOSAT EIVÄT JÄISI KEHITTYMÄTTÄ.
LOIMAAN ON HUOLEHDITTAVA KAUPUNKIMME VANHUKSISTA JA LAPSISTA SIITÄ ERINOMAINEN ESIMERKKI ON KARTANOMÄEN VANHAINKODIN SANEERAUS .

HYVÄT TOVERIT

TOUKOKUUN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ON KÄÄNNEKOHTA . SE MERKITSEE LOPULLISTA VOITTOA TALVESTA: PAINOLASTIN VAPAUTUMISTA LUONNON HARTEILTA.

TÄMÄ HEIJASTUU MYÖS IHMISEN TUNTEISIIN. SE LUO OPTIMISMIA – TUNNETTA: JOTAIN ON VOITETTU, JOHONKIN PAREMPAAN OLLAAN MATKALLA.

TYÖVÄENLIIKKEEN PERINTEISEN JUHLAN VIETTO TOUKOKUUN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ OSUU YKSIIN IHMISEN AJATUKSISSA TAPAHTUVAN MUUTOKSEN KANSSA. VAPUN SANOMA ON MUUTOKSEN SANOMA . SE ON VALON LIEKKI IHMISELLE : TOIVO PAREMMASTA.

VAPPU ON KOETTU AINA SUURENA TYÖVÄENLIIKKEEN YHTENÄISYYDEN JUHLANA: OSOITUKSENA YHTENÄISYYDEN VOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ.

JUURI NYT ON TÄRKEINTÄ KOROSTAA YHTEISTÄ VOIMAA – TYÖVÄENLIIKKEEN AINOAA TODELLISTA VOIMAA.

OLKAA SYDÄMELLISESTI TERVETULLEITA VAPPUJUHLAAMME.




Jarmo Rasi, Pirkko Jalasjoki, Annika Lapintie ja Lauri Tiainen


Annika Lapintien juhlapuhe:

Kansa protestoi tukemalla kiukkupäissään politiikan helppoheikkejä

Hallitus lupasi keskellä talouskriisiä puolustusvoimille kahden prosentin
vuotuisen lisärahan. Nyt tuota kenraaleille annettua lupausta toteutetaan.
Tällä viikolla armeijalle luvattiin lähes 700 miljoonaa euroa ilmatorjunnan
uusimiseen. Satoja miljoonia syydetään myös maamiinojen korvaamiseen,
kuljetushelikoptereihin ja Hornet-hävittäjien uusimisen.

Mielellään aseidenriisunnan puolesta puhuva Suomi aseistautuu itse hampaisiin
saakka.

Laman oloissa yhteiskunnan tuki työttömille, eläkeläisille, lapsiperheille ja
opiskelijoille olisi ensiarvoisen tärkeää. On laskettu, että köyhyyden
poistaminen Suomesta maksaisi noin miljardi euroa. Summa on pienempi kuin
asehankintojen hintalapussa.

Oikeistolainen talouspolitiikka on ajamassa Suomea syvään lamaan. Elvytyksen
sijaan hallitus on nostanut kädet pystyyn. Luvattu elvytys on jäämässä
valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kevyiksi poskisauhuiksi.

Uusliberalismi tuli finanssikriisissä tiensä päähän. Muualla kuin Suomessa
kirkasotsaisesta talouspolitiikasta on luovuttu. Barack Obaman Yhdysvallat
tukee maansa teollisuutta taantuman yli ja valtio investoi valtavilla summilla.
Suomessa oikeisto kulkee laput korvillaan ja aasinhuppu päässä eikä näe mitä
ympärillä tapahtuu.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen haavemaailmassa kaikki hoituu ilmeisesti
itsestään ja laman yli lennetään kepeästi markkinavoimien siivin. Valtiolle ei
niissä haaveissa jää mitään roolia. Valtio ei saa tehdä mitään itse.
Työttömyydestä viis.

Amerikasta alkanut talouskriisi iski Euroopassa ensin Islantiin. Siellä
talouskriisi vei kansan kaduille. Valtavat mielenosoitukset pakottivat
oikeistohallituksen eroamaan. Islannin punavihreä vasemmisto saavutti siellä
vaaleissa suurvoiton ja nousi hallitukseen.

Mutta mitä tapahtuu Suomessa? Täällä porskuttavat hallituksen lellikit,
liliukset ja härmälät, ja kansa protestoi suuntaamaalla kiukkupäissään tukensa
poliittisille suulaille ja lipeväkielisille helppoheikeille.

Lisätietoja:
Annika Lapintie 050 5113156
www.annikalapintie.net



Ville


Ilmo Korhonen

Viihdetaiteilija Ilmo Korhonen Tampereelta esitti juhlassa työväenmusiikkia.



Sinihiuksinen tyttö


Terhin lapsenlapsi ja munkki


Emännät


Eveliinan tyttö


Yleisöä torilla


Heini, Milla, Iida, Jose ja Miro rauhanpaadella


Juhla päättyi Timo Jalasjoen johdolla yleisön yhteislauluun Kansainvälinen.



 

VAPPU 2008




Vanhankirkon hautausmaalla puhui Sosiaalidemokraattien Veikko Jalo




Kanta-Loimaan hautausmaalla puhui Vasemmistoliiton Katja Laukkanen


Torilla vappujuhlassa laulua ja huumoria esitti viihdetaiteilija Matti Lepänhaara


Tervehdyspuheen piti kaupunginvaltuutettu Jarmo Rasi

Jarmo Rasin tervehdyspuhe vappuna 2008

”Kevättä rinnassa” tavattiin ennen vanhaan sanoa.
”Kevättä rinnassa” näin sitä on ollut maamme ministereilläkin.

Johtavat poliitikkomme ovat ryvenneet pahemman kerran uuden teknologian myötä. Pääministeri ja entinen ulkoministeri kärähtivät niin sanotusti rysän päältä. Piti lukea muutama viestikin teille, mutta kun täällä on lapsiakin paikalla, niin se ei olisi ollut sopivaista. Miksi tähän on tultu? Kansa ei arvosta rötöstelijöitä, mutta valitsee heidät vuodesta toiseen jatkamaan eduskuntaan. No tosiasiahan on, että muita kansanedustajia ei tunneta kuin, ne jotka pettävät tai rötöstelevät. Niistä kirjoitetaan.

Ne, jotka eduskunnassa tekevät sitä työtä mihin heidät on valittu, eli ovat paikalla eduskunnassa ja valiokunnissa, heistä ei kirjoiteta. Kukaan ei viitsi lukea tylsistä lakialoitteista tai ehdotuksista, jotka ovat äärettömän pitkäpiimäisiä ja sanamuodoltaankin sellaisia, ettei niitä tavallinen ihminen ymmärrä. Paljon mukavampi on lukea iltapäivälehdestä kansanomaisesta ministeristä, joka ajoi juopuneena autoa, tai joka kävi kolmannen kerran vieraissa saman viikon aikana tai joka osaa nykyajan teknisiä hienouksia, kuten tekstiviestien lähettämisen jalon taidon.

Julkisuuteen ja eduskuntaan pääsee parhaiten Tosi-Tv –ohjelmista. Millä Suomen kansa enää pudottaa Kanki-Kaikkosta eduskunnasta, ei millään. Niin suomalainen mies kuin voi olla; pätkääkään ei osaa tanssia. Ei sen puoleen ole eduskunnassakaan viimeisinä kuukausina ehtinyt olla, kun on vaan tanssinut, mutta eduskuntaan pääsee ääniharavana ensi kerralla.
Mikä tosi-tv- formaatti vielä puuttuu ja voisi nostaa eduskuntaan; olisiko se Big brother/isoveli valvoo? Ei siitä suomalaisilla on kokemusta; isoveli valvoo-järjestelmää kokeiltiin käytännössä 60-luvulla. Entä kansanedustajien uimapukukierros? No Matti Vanhanen aloitti sen jo edellispäivän iltapäivälehdessä.

Yksi puuttuu, nimittäin kansanedustajien Amazing race. Tiedätte sen sunnuntai-illan ohjelman, jossa suhataan kilpaa ympäri maailmaa. Se se vasta olisi, kun joukko eduskuntaan pyrkiviä lähetettäisiin vaikkapa rahatta Kiinaan ja sanottaisiin, että hankipa pari yhteistyökumppania ja kahdelle parhaalle kokelaalle taattaisiin paikka kansanedustuslaitoksessa. Kerrankin saataisiin pystyviä ihmisiä.
No tulihan pääministeri Vanhaselta sentään viime viikolla ajatuskin ilmoille, nimittäin; köyhät eivät saisi kadehtia rikkaita, sillä rikkaiden rikastumisessa ei ole mitään väärää. Äänestäköön kaikki Vanhasen Mattia ja hallitusta, jotka ovat samaa mieltä. Minä kyllä edelleen peräänkuuluttaisin solidaarisuutta, yhdenmukaista kohtelua ja tasa-arvoa. Nämä hyvät arvot ja aatteet eivät ole kadonneet. Pikemminkin, niiden aika on tulossa. Solidaarisuudesta puhuttiin 1970-luvulla niin paljon, että tuo sana kului puhki. Nyt kuitenkin pääministeri Vanhasen kannanoton jälkeen tuo sana –solidaarisuus- palautui mieleeni ja siinä on mielestäni viisaus. Miettikääpä sitä, mihin on kadonnut solidaarisuus kanssaihmisiämme kohtaan? Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin solidaarisuuden periaatteelle. Mihin kansaamme viedään nyt, kun vain rikkaimmille vaaditaan lisää oikeuksia?
Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, jos rikas saa, kunhan köyhällekin annetaan.

Alastaron, Mellilän ja Loimaan yhdistyminen on tosiasia ja tapahtuu vuoden 2009 alussa. Pienessä mittakaavassa meidän tulee huolehtia solidaarisesti toinen toisistamme ja ottaa koko seutukunnan asukkaiden asiat tasapuolisesti huomioon.



Juhlapuheen piti kaupunhallituksen jäsen Pirkko Jalasjoki. Kuvassa lapsenlastensa kanssa!

Pirkko Jalasjoen puhe vappuna 2008

Hyvät ystävät ja toverit

Tällä hetkellä maassamme vallitsee yhteiskuntarauha.
Saamme elää rauhallista elämää. Toisin oli 90 vuotta sitten, silloin kansalaiset oli eriarvoistettu niin kuin nytkin näyttää tapahtuvan vallitsevan poliittisen tahdo voimalla. Syntyy kansan kahtia jakautuminen, on niitä jotka pärjäävät todella hyvin ja niitä jotka eivät. Puhutaan köyhistä ihmistä tai sanotaan kauniisti, että on olemassa suhteellista köyhyyttä. Suhteellinen köyhyys on määritelty seuraavasti, jos tulosi ovat 60 % kansan keskimääräisestä ansiotulosta, niin köyhyys on silloin suhteellista köyhyyttä. Tästä laskutavasta seuraa, että kansasta 12 % on suhteellisen köyhiä. Eli joka 8. on silloin köyhä. Tähän joukkoon kuuluu esim. yksinhuoltajat, monilapsiperheet, perheet joissa toinen vanhempi hoitaa kotona lapsia ja eläkeläiset.

Kun nyt voidaan määritellä mitä on köyhyys ja tiedetään kohderyhmät, niin tulee panostaa heidän elinolosuhteidensa korjaamiseen ja tukemiseen.
Tukemisen muotona oli vuonna 1958 perhelisämaksu vähävaraisille monilapsiperheille sekä yksinhuoltajaperheille. Perhelisämaksun suuruus oli silloin 5500 mk vuodessa. Eli euroissa n. 900. Samaan aikaan oli SKDL eduskunnan suurin puolue.

Tänä päivänä yksi tärkeimpiä kohderyhmiä joiden elinolosuhteiden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota ovatkin lapsiperheet. Hoidon ja kasvatustehtävän sekä vanhemmuuden tukemiseen on tarvittaessa kunnan taattava esim. kodinhoitoapua, mihin tänä päivänä eivät olemassa olevat resurssit tahdo riittää. Tällainen apu lapsiperheille on ollut aiemmin mahdollista, mutta kun tällainen etuus kerran on otettu pois, ei asiaan sen jälkeen enää palata. Monet lasten vanhemmat joko yksin tai kaksin sinnittelevät, mutta varmasti väsyvät kasvatustehtävässään tai ihan yksinkertaisesti miettiessään päivittäistä toimeentuloansa. Tähän asiaan on kiinnitettävä huomiota ja yhteiskunnan tultava apuun. Ei tällaiset uupuneet vanhemmat jaksa taistella oikeuksiensa puolesta ja kuitenkin heissä ja lapsissa on maamme tulevaisuus.
Koulut kärvistelevät säästöjen paineissa ja luokkakokoja ollaan kasvattamassa, mikä ei oppimisen ja lapsen kehityksen kannalta ole hyväksi. Pohja hyvälle elämälle luodaan kotona ja koulussa. Siksi tulee miettiä kaikkia auttamisen keinoja lapsiperheiden hyväksi.

Maamme hallitus on esittänyt asiakasmaksuihin korotuksia esim. juuri päivähoitomaksuihin ja terveyskeskusmaksuihin. Näiden korotusten vaikutus taas kohdentuu juuri lapsiperheisiin ja niihin, jotka ovat köyhiä. He joutuvat tekemään jatkuvasti valintoja aina vain huonommista vaihtoehdoista. Sosiaalisen eriarvoistumisen lisäksi lisääntyy myös terveyserot. Rikkaat käyttävät verovaroin tuettuja yksityisiä lääkäripalveluja ja saavat nopeasti avun vaivoihinsa.

Me Vasemmistoliitossa emme hyväksy näitä maksujen korotuksia. Ja koska korotuksista viimekädessä päättää kunta, jos ja kun asia täällä Loimaalla päätettäväksi tulee, emme kannata näitä korotuksia.
Muutoinkin olisi hyvä tarkkaan miettiä kuntalaisilta perittävien palvelumaksujen suuruuksia. Esim. kotihoidosta perittävät maksut. Sanotaan että vanhusten tulisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja tuetaan heitä siinä pyrkimyksessään. Mutta mitä se tukeminen on tänä päivänä? Saako ihminen sellaista palvelua jota hän todella tarvitsee pärjätäkseen kotonaan. Vai annetaanko sellaista palvelua joka kunnan lähtökohdista on mahdollista antaa? Tänä päivänä vanhus maksaa jokaisesta oven avaamisesta eli kaikista palveluista, joita hän kotonaan tarvitsee. Tämä yhtälö taas johtaa siihen, että ei oteta palvelua vaikka sen turvin kotona eläminen sujuisi kohtuullisen inhimillisesti. Tämä asia tulee huomioida, kun puhutaan ja toivotaan vanhusten asuvan kotonaan mahdollisimman pitkään.

Niin köyhistä ja huono-osaisista kansalaisistahan ei saisi julkisuudessa puhua, olisi kai fiksumpaa puhua maatamme kohtaavista ulkoisista uhista, muista valtioista ja Natosta, joka maamme sitten pelastaisi.
Ulkoiset puitteet ja rakenteet asioille ovat tietenkin tärkeä lähtökohta, mutta ei se aina tarkoita samaa kuin kansalaisten hyvä tasapuolinen kohtelu, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus täällä kuntatasollakaan.
Onko Loimaan asukkailla hyvä ja turvallinen olo, kokevatko he saavansa tasapuolista oikeudenmukaista kohtelua, onko täällä hyvä asua ja elää? Asia saakin uuden ulottuvuuden kun kaupunkimme laajenee.
On meillä ainakin panostettu näihin ulkoisiin puitteisiin, kun aiotaan valaista lähes kaikki taivaalle kohoavat ulokkeet ja sillat. Kyllä siinä pimeään aikaan ohikulkijat kummastelevat ja varmaan ihastelevatkin. Tulee vain mieleeni yksi mainos vai mikä se nyt oli, oliko se Loimaa vai mikä se nyt oli!!!
Niittukulman silta tietenkin tulee valaista oikein pysähdyttävästi, toivotetaan tervetulleiksi paljon liikkeitä sille alueelle ja sellaisia, jotka siinä myös pysyisivät.
Loimaa tarvitsee vetovoimaisuutta ja pysyviä työpaikkoja joiden myötä asukasluku saadaan nousuun. Tämä on tosiasia. Ensivuonna olemme yhdistyneet kahden naapurikuntamme kanssa. Mellilä, Alastaro ja Loimaa, olemme Loimaan kaupunki. Toivotaan tulevaisuudelta laajalle kaupungille onnea. Sen tuleville päättäjille tahtoa ja taitoa selvitä kaikista karikoistakin.

Erityisesti toivon meidän vasemmiston ihmisten muistavan kunnioittaen esi-isiemme raskaat ponnistukset ja heidän tekemänsä uhraukset työväestön hyväksi. He taistelivat nälkää, kurjuutta ja eriarvoisuutta vastaan. He puolustivat työväestön oikeuksia. Mikä tässä ajassa on toisin? Onhan meillä nyt paremmin asiat, mutta edelleen on ruokajonoja maassamme, on köyhyyttä, kansalaisten kahtiajakautuminen kasvaa, tuotantolaitoksia suljetaan, työt loppuvat liian monelta ja yhtäkkiä, kun työ viedään muihin maihin, toisaalta taas toiset tekevät kahta työtä elääkseen, kun palkka työstä on niin pieni, ettei elämiseen riitä.

Meitä tarvitaan, työmme jatkuu, kunnallisvaalit ovat syksyllä, tulkaa ehdokkaaksi Vasemmistoliiton listoille äänestäkää meidän ehdokkaita, tulkaa nuoret mukaan kunnalliseen päätöksentekoon, tulkaa ajoissa, tulkaa luomaan uutta hyvää ja tärkeää itsellenne täällä laajenevassa kaupungissa. Älkää antako valtaa itseltänne pois, päätökset tehdään poliittisin perustein näin se vain on. Ei sinun etujasi, joka yrität elää palkkatyöstäsi saamalla tulolla, aja oikeiston edustaja ei, ei, vaikka mainostaakin itseään työväen puolestapuhujana ja talkoopuolueena.
Työväentalo täällä Loimaalla aiotaan maalata kesällä, tulevatkohan kokoomuslaiset maalaustalkoisiin, Taitaa lupaukset pettää niin kuin kävi taannoin tehyn palkka-asioissakin.

Ja lopuksi lausun teille runon onnesta ja onnellisuudesta. Tämä ei ole suhteellisen onnellinen eikä suhteettoman onnellinen runo vain pelkästään onnellinen.